16.2.1626 annettu Kuninkaallisen Porin rykmentin perustamiskäsky, jossa Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf käski perustaa rykmentin Satakunnan alueelle.

Suursotien aikakautena Ruotsi tarvitsi yhä enemmän sotilaita, joten kuningas Kustaa II Aadolf määräsi Tallinnassa 16.2.1626 koottavaksi maakuntarykmenttejä eri puolille Ruotsin valtakuntaa. Yksi tällainen perustettiin nykyisen Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueelle.

Kahdeksan komppaniaa käsittävän rykmentin kokonaisvahvuudeksi tuli 1 212 miestä. Seinällä olevan perustamiskäskykopion kohdassa 5 rykmentin komentajaksi määrätään everstiluutnantti Arvid Horn, joka samalla ylennettiin everstiksi, ja komppanian päälliköiksi Henrik Nöding, Hannu Strålman, Hannu Ekholt, Rasmus Hare ja Antero Ståckum. Alkuperäistä kirjettä säilytettään Ruotsin valtionarkistossa.

Halikossa syntynyt Arvid Horn toimi rykmentin komentajana vuosina 1626–1628. Rykmentti kantoi nimeä Arvid Hornin jalkaväkirykmentti, koska alkuaikoina rykmentit nimettiin komentajansa mukaan. Vuonna 1674 porilaisrykmenttiä kutsuttiin ensimmäistä kertaa virallisissa asiakirjoissa maakunnan nimellä.

Kuninkaallisen Porin Rykmentin ensimmäinen komentaja syntyi ja kuoli Vuorentaan kartanossa Halikossa. Horn opiskeli hetken Wittenbergin yliopistossa Saksassa, ennen kuin päätyi sotilasuralle ja toimi muun muassa ratsumiehenä suomalaisessa ratsuväessä ja kapteenina karjalaisessa jalkaväkikomppaniassa. Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin käskystä 16.2.1626 Horn määrättiin komentajaksi Satakunnan alueelle perustettavaan rykmenttiin, joka myös kantoi hänen nimeään, sillä alkuaikoina rykmentit nimettiin komentajansa mukaan. Vuonna 1674 porilaisrykmenttiä

kutsuttiin ensimmäistä kertaa virallisissa asiakirjoissa maakunnan nimellä. Komentajanimityksensä yhteydessä Horn myös ylennettiin everstiksi.

Kuuden kuukauden valmistumisen jälkeen Hornin rykmentti laivattiin sotaan Preussiin. Syyskuussa 1626 Arvid Hornin rykmentti osallistui Kustaa II Aadolfin johdolla taisteluun, joka päättyi Mewen valtaukseen. Heinäkuun alussa 1627 Hornin puolustama Mewe joutui parin viikon piirityksen jälkeen avaamaan porttinsa viholliselle. Antautumissopimuksen mukaisesti komppaniat saivat poistua aseineen, mutta korkeimmat päälliköt, Horn mukaan lukien, jäivät sotavangeiksi.

Vapautumisensa ja sotilasuransa jälkeen Horn toimi muun muassa Narvan käskynhaltijana Baltiassa, Hämeen ja Uudenmaan läänin maaherrana ja Turun hovioikeuden varapresidenttinä.

Horn on haudattu Halikon kirkkoon sukunsa hautakammioon. Porin rykmentin killan Salon seudun alueosasto luovutti pronssiin valetun muistolaatan seurakunnalle 20.2.1966. Muistolaatta on Halikon kirkossa pääsisäänkäynnin oikealla puolella.

Nykyään ensimmäisen komentajan nimi on tuttu varushenkilöille Huovinrinteen kasarmilla sijaitsevasta Hornin hallista.

Arvid Horn sekoittuu helposti nimikaimaansa, joka syntyi vuonna 1664 myöskin Vuorentaan kartanossa Halikossa. Tämä Arvid Horn oli aktiivisesti mukana Ruotsissa 1730-luvulla syntyneen myssypuolueen toiminnassa.

Kuninkaallisen Porin rykmentin perustamisvuotena upseerit pukeutuivat tällaiseen asuun. Näihin aikoihin ei ollut varsinaista asepukumääräystä, joten pukujen väri vaihteli. Porin rykmentissä puvut olivat aluksi punaisia. Koska punainen oli myös katolisten väri, kuningas Kustaa II Aadolf kielsi värin käytön joukoissaan.

Sotilasarvon saattoi päätellä henkilön pitsikauluksesta: mitä tyylikkäämmät ja koristeellisemmat pitsikaulukset, sitä korkea-arvoisempi henkilö – pitsi oli tuohon aikaan kallista, joten sitä käytettiin statussymbolina. Päähineenä oli leveälierinen huopahattu, joka käytettiin rynnäkkökypärän sijasta marsseilla. Kannattaa myös kiinnittää huomiota upseerin kenkiin: ne saattoi aikakaudelle tyypillisesti pukea kumpaan jalkaan tahansa.

Komentajat on listattu vuoteen 1810 asti. Vuonna 1809 alkanut Venäjän vallan aika tarkoitti sitä, että sotalaitos lakkautettiin Suomessa aina vuoteen 1878 asti.