1990-luvun puolivälissä Suomessa nousi esiin kysymys oman valmiusjoukkokoulutuksen aloittamisesta. Maailma ja sen uhkakuvat olivat muuttuneet, eikä Suomella katsottu olevan sotilaallista joukkoa, joka pystyisi osallistumaan uudenlaisiin kansainvälisiin rauhanturvatehtäviin.
Valmiusjoukkojen koulutus aloitettiin Porin prikaatissa vuonna 1996. Koulutukseen otettiin vapaaehtoisia varusmiehiä, jotka saivat varusmiespalvelun aikana normaalin sotilaskoulutuksen lisäksi peruskoulutuksen rauhanturvatehtäviin. Jälkimmäiseen kuului myös riittävän kielitaidon vaaliminen ja kansainväliseen harjoitustoimintaan osallistuminen.
Tarkoituksena oli, että koulutetuista pystyttäisiin nopeasti muodostamaan taistelukykyinen joukko, joka kykenisi toimimaan vaativissakin rauhanturvatehtävissä yhteistyössä muiden kansainvälisten joukkojen kanssa. Samalla valmiusjoukolla olisi myös keskeinen rooli Suomen puolustajana mahdollisessa kriisitilanteessa.
Porin prikaatin panos YK-, EU- ja NATO -operaatioihin
Porin prikaatissa koulutuksensa saaneet valmiusjoukot ovat alkuajoistaan lähtien toimineet useissa rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä ympäri maailmaa. Suomi osallistuu ensisijaisesti YK:n valtuuttaminen operaatioihin, mutta toimeenpanijana voi olla myös EU, NATO tai jokin muu kansainvälinen järjestö.
Kosovon kriisin rauhoittaminen vuonna 1999 oli ensimmäinen NATO-johtoinen kansainvälinen operaatio, johon suomalaiset valmiusjoukot osallistuivat. Sittemmin valmiusjoukot ovat toimineet tehtävissä muun muassa Bosnia-Hertsegovinassa, Afganistanissa sekä useissa Afrikan maissa.
Vuodesta 2008 alkaen Porin prikaatin vastuulla on ollut rauhanturvaajien koulutus- ja valintatilaisuuksien suunnittelu ja toimeenpano. Tätä tehtävää Porin prikaatissa toteuttaa Kriisinhallintakeskus.