Perinnehuoneen kenties näyttävin osio on seinälle ripustetut viisi marmoritaulua, joihin on ikuistettu porilaisjoukkojen komentajien nimikirjoitukset ja sankarivainajien nimet.
Kuninkaallisen Porin rykmentin komentajat vuosina
Komentajien nimikirjoitukset valokuvattiin Suomen Valtionarkistosta ja Ruotsin sota-arkistosta löytyneistä asiakirjoista. Nimikirjoitukset jäljensi ja muotoili kuparista kultaseppämestari Matilainen Turusta. Hän sahasi nimikirjoitukset käsisahalla, mihin kului miltei kolme kuukautta, ja sahauspituus oli lähes 10 000 metriä. Marmoritaulun valmistuksesta ja nimikirjoitusjäljennösten kiinnityksestä tauluun vastasi Forsströmin kivenjalostusliike Turussa.
Taulun on hankkinut Porin rykmentin upseerikunta. Varat koottiin jäsenten keskuudessa toimeenpannulla keräyksellä. Taulu paljastettiin 2.12.1933 Porin rykmentin upseerikerholla Turun kasarmilla pidetyssä juhlatilaisuudessa, jossa oli läsnä myös nimikirjoitusten hankkimisessa auttanut professori Einar W. Juva.
Porin rykmentin komentajat
Komentajien nimikirjoitusjäljennökset on kiinnitetty marmoritauluun komentajavaihdosten yhteydessä. Taulun on hankkinut Porin rykmentin upseerikunta 1930-luvulla.
Sankaritaulu
Marmoritauluun on kaiverrettu niiden Porin rykmentissä vuosina 1919–1940 palvelleiden nimet, jotka ovat kuuluneet Porin rykmentin upseerikerhoon ja jotka kaatuivat vuosien 1939–1944 sodissa.
Taulun on hankkinut Porin rykmentin upseerikerho, joka järjesti hankintaa varten jäsentensä keskuudessa keräyksen. Hankintaa tukivat myös eräät turkulaiset ja porilaiset liikelaitokset. Taulun valmisti Forsströmin kivenjalostusliike Turussa.
Taulu paljastettiin Porin rykmentin vuosipäivänä 16.2.1956 Turun kasarmin upseerikerholla. Taulun paljastuspuheen piti Porin rykmentin upseerikerhon kunniajäsen kenraaliluutnantti Hugo Österman.
3. prikaatin ja Porin prikaatin komentajat
Komentajavaihdoksen yhteydessä entisen komentajan nimikirjoitusjäljennös kiinnitetään marmoritauluun. Taulut ovat Porin rykmentin killan ja Porin prikaatin yhteishankinta.
Porilaisten marssi
Maalaus kuvaa Porin rykmentin rumpalipoikia Suomen sodassa 1808–1809. Se pohjautuu J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden samannimiseen runoon, jonka innoittajana oli Porilaisten marssi -kappale.
Alkuperäisen Albert Edelfeltin maalauksen omistaa Serlachiuksen teollisuussuku, ja se on Serlachius-museon hallussa Mäntässä. Esillä olevan jäljennöksen on todennäköisesti maalannut taiteilija Georges von Swetlik.
Maalauksen lahjoitti Porin rykmentin upseerikerholle vuorineuvos, eversti Gösta Serlachius 17.11.1935. Vuorineuvos Serlachiuksen toimeksiannosta taulun luovutti eversti Maximilian Spåre.
Väinö Polttila (ent. Ilván) (1890–1940)
Eversti Väinö Polttila oli Porin rykmentin komentaja vuosina 1933–1939.
Polttila sai oppinsa Saksassa Jääkäripataljoona 27:ssä ja osallistui ensimmäiseen maailmansotaan Saksan itärintamalla. Polttila aloitti Suomen armeijan palveluksessa sisällissodassa 1918 ja osallistui taisteluihin Tampereella ja Viipurissa. Talvisodassa Polttila haavoittui vaikeasti lentokoneen hyökkäyksessä ja kuoli neljä kuukautta myöhemmin kesäkuussa 1940.
Muotokuvan on maalannut turkulainen taidemaalari Teodor Schalin vuonna 1951 Porin rykmentin upseerikerhon jäsenten toimeksiannosta. Taulu paljastettiin 16.2.1951 Turun kasarmin upseerikerholla.
Komentajien kuvat
Seinällä on jatkosodan jälkeiseltä ajalta 3. prikaatin ja Porin prikaatin komentajien kuvat.
Eversti Valkamasta eversti Suviniemeen asti komentajat on ikuistettu muotokuvina. Studio Liisa Siltanen on valokuvannut komentajat eversti Rekolasta lähtien.
Tapani Kulmala (1967–1997)
Kapteeni Kulmala palveli Porin prikaatissa valmistuttuaan Kadettikoulusta vuonna 1991. Ennen lähtöään YK-palvelukseen hän toimi 5. jääkärikomppanian varapäällikkönä.
Rauhaturvatehtävissä toiminut kapteeni Kulmala menehtyi helikopterionnettomuudessa 1.2.1997, kun häntä kuljettanut helikopteri törmäsi Makedoniassa Mavrovo-järven yli kulkevaan voimajohtoon. Onnettomuudessa menehtyi myös kaksi muuta suomalaista rauhanturvaajaa ja kanadalainen pilotti.