Christian Giertta (1671–1746)
Giertta oli Kuninkaallisen Porin rykmentin komentaja vuosina 1722–1723.
Kenraalimajuri, vapaaherra Christian Giertta kuului alkuperältään 1600-luvulla aateloituun suomalaiseen sotilassukuun. Hän oli urhea kaartilainen ja mukana monissa suuren Pohjan sodan taisteluissa ja kuului mm. kuninkaan drabantteihin eli henkivartiokaartiin.
Muotokuvajäljennöksen on maalannut taiteilija Hilma af Klint vuonna 1925. Alkuperäisen muotokuvan on maalannut David von Cöllen vuonna 1719. Muotokuvan lahjoitti Porin rykmentin upseerikerholle hovioikeudenneuvos Adam Giertta, jonka isoisän isoisän isoisä Kristian Giertta oli. Lahja luovutettiin Porin rykmentin 300-vuotisjuhlan yhteydessä 16.2.1926.
Kustaa II Aadolf (1594–1632)
Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf oli Kuninkaallisen Porin rykmentin perustaja.
Suursotien aikakautena Ruotsi tarvitsi yhä enemmän sotilaita, joten kuningas antoi 16.2.1626 käskyn rykmentin perustamisesta Satakunnan alueelle. Näin porilaiset päätyivät heti kansainvälisiin tehtäviin sotakentille Eurooppaan, jossa käytiin kolmikymmenvuotista sotaa (1618–1648). Sodassa kuninkaan joukoissa taisteli myös suomalaisia ratsumiehiä eli hakkapeliittoja.
Kustaa II Aadolf uudisti asevoimiaan lisäämällä jalkaväen, ratsuväen ja tykistön yhteistyötä, mikä teki joukoista liikkuvampia, nopeampia ja tehokkaampia.
Kustaa II Aadolf kuoli 6.11.1632 Lützenin taistelussa, joka oli osa kolmikymmenvuotista sotaa.
Taulun on lahjoittanut Rainer Stahel, joka toimi Itämeren jalkaväkirykmentti 1:n komentajana vuosina 1918–1919.
Wilhelm Mauritz Klingspor (1744–1814)
Klingspor oli Kuninkaallisen Porin rykmentin komentaja vuosina 1794–1795.
Ennen Suomen sotaa (1808–1809) kenraali, vapaaherra, sotamarsalkka, kreivi Klingspor oli laatimassa Suomen puolustussuunnitelmaa venäläisten hyökkäyksen varalle. Suomen sodassa hän toimi Suomen sotavoimien ylipäällikkönä.
Maalaus on jäljennös, jonka Klingspor-suvun jäsen lahjoitti Porin rykmentin upseerikerholle vuoden 1925 paikkeilla.
Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867–1951)
Valokuvan on lahjoittanut Mannerheimin lastensuojeluliiton Köyliön osasto 28.1.1984.
Suomen marsalkka Mannerheim syntyi Louhisaaren kartanossa Askaisissa 4.6.1867. Käytyään Haminan kadettikoulua ja suoritettuaan ylioppilastutkinnon vuonna 1887 hän siirtyi samana vuonna sotapalvelukseen Venäjän keisarikuntaan, jossa hän viipyi aina syksyyn 1917 saakka. Tuona aikana hän kohosi ratsuväen kenraaliluutnantiksi.
Mannerheim ylennettiin ratsuväenkenraaliksi vuonna 1918 ja sotamarsalkaksi vuonna 1933. Itsenäisen Suomen palveluksessa Mannerheim toimi kaikkien sotiemme ylipäällikkönä. Hän oli Suomen valtionhoitajana vuosina 1918–1919 ja tasavallan presidenttinä vuosina 1944–1946.
Välirauhan aikana Mannerheim esitti muutosta kunniamerkkisääntöön ja halusi, että ansioituneille sotilaille voitaisiin myöntää samanarvoinen kunniamitali sotilasarvoon katsomatta – aiemmat jakoperusteet pohjautuivat sotilasarvoon. Näin sai alkunsa Mannerheim-ristin ritariksi nimittäminen. Hän itse oli 18. Mannerheim-ristin ritari.
Muiden toimiensa ohella Mannerheim perusti Mannerheimin lastensuojeluliiton ja oli Suomen Punaisen Ristin pitkäaikaisin puheenjohtaja 30 vuoden ajan. Hänen 75-vuotispäivänsä kunniaksi vuonna 1942 Helsingin Heikinkatu ja Turuntie nimettiin uudelleen Mannerheimintieksi.
Mannerheim kuoli Lausannessa Sveitsissä 27.1.1951 klo 23.30 (Suomen aikaa 28.1.1951 klo 00.30, mikä oli sisällissodan alkamisen vuosipäivä).