Hyökkäysvaihe
Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.6.1941–19.9.1944. Suomen joukot taistelivat Karjalan kannaksella pyrkimyksenään saada talvisodassa menetetyt alueet takaisin. Tilaisuuden tähän antoi Saksan meneillään ollut hyökkäys Neuvostoliittoon.
Uuden sotilasläänijaon ja kutsuntajärjestelyjen vuoksi Porin rykmentissä palvelleita reserviläisiä kutsuttiin jatkosodan liikekannallepanossa useampiin joukko-osastoihin kuin talvisodassa. Nykyisen, sotien jälkeen muodostetun Porin prikaatin juuret ovat kolmepataljoonaisessa Jalkaväkirykmentti 6:ssa, joka toimi jatkosodassa 18. divisioonan alaisuudessa. Satakunnan ja Varsinais-Suomen miehiä taisteli jatkosodassa myös muun muassa seuraavissa joukoissa: Jalkaväkirykmentti 14 (JR14), JR 15, JR 35, JR 36, JR 56, JR 57, JR 60, Pioneeripataljoona 29 ja 31, Kenttätykistörykmentti 5 ja 12, Viestipataljoona 33 ja 36 sekä Kevyt Osasto 8:ssa ja 16:ssa. . JR 6:n lisäksi, edellä mainitut joukot taistelivat lähes kaikissa hyökkäysvaiheen ratkaisutaisteluissa Karjalan, Aunuksen sekä Maaselän kannaksella.
Jatkosodan pitkä asemasotavaihe alkoi Suomen pysäytettyä hyökkäyksensä ja alkaessa ryhmittäytyä puolustukseen.
Asemasotavaihe
Asemasotavaihe kului Jalkaväkirykmentti 6:n osalta pitkälti kenttälinnoitteita parannellessa ja majoituskorsuja rakentaessa. Maaliskuussa 1942 Jalkaväkirykmentti 6:n joukkoja oli mukana suorittamassa menestyksekästä Suomenlahden Suursaaren valtausta.
Asemasodan aikana ja tilanteen vakiinnuttua suoritettiin joukkojen uudelleenjärjestelyjä ja osia kenttäarmeijasta kotiutettiin. Tällöin osista rykmenttejä muodostettiin prikaateja lisäämällä niihin neljäs pataljoona ja samalla tehtiin muita pienempiä muutoksia kenttäarmeijassa. Samalla kun vanhempia ikäluokkia kotiutettiin, niiden tilalle koottiin nuorista asevelvollisista uusia joukkoja.
Asemasotavaiheelle oli tyypillistä rutiininomaisuus ja pitkäveteisyys, minkä vuoksi joukoille pyrittiin järjestämään erilaisia aktiviteetteja mielialan pitämiseksi korkealla, kuten erilaisia kilpailuja sekä fyysistä kuntoa ylläpitäviä harjoituksia. Puhdetöistä, eli sotilaiden monenlaisista käsitöistä, tuli suosittu ajanviettotapa.
Viivytysvaihe
Puna-armeija aloitti 9.6.1944 Suomen puolustuksen nopeaan murtumiseen tähtäävän suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella ennennäkemättömän suurilla joukoilla. Tykistön tulivalmistelu kesti useita tunteja, jonka jälkeen alkanutta jalkaväen hyökkäystä tukivat useat sadat panssarivaunut ja toista tuhatta lentokonetta. Hyökkäyksen alkaessa puna-armeijan ylivoima miehistövahvuudessa oli yli kymmenkertainen.
Ennen hyökkäystä oli jo saatu viitteitä tulevasta ja kotiutettuja joukkoja oli kutsuttu takaisin palvelukseen. Porilaiset oli uudelleenjärjestelyjen yhteydessä jaettu eri joukkoihin. He osallistuivat uusissa ja vanhoissa yksiköissään koviin taisteluihin muun muassa Perkjärvellä, Talissa ja Ihantalassa sekä Loimolassa. Uudelleenjärjestelyjen ja viivytysvaiheen tappioiden täydentämiseksi lähetettyjen joukkojen vuoksi jalkaväkirykmentit eivät enää olleet maakunnallisia vaan lähinnä yleissuomalaisia joukkoja, vaikkakin yksiköiden rungon muodostivatkin pääosin saman seudun miehet.
Suomen ja Neuvostoliiton välille solmittu aselepo tuli voimaan 4.9.1944, mutta Neuvostoliiton joukot jatkoivat suomalaisten tulitusta vielä vuorokauden sen jälkeen. Välirauha alkoi 19.9., ja uusien rauhanehtojen mukaan Suomen tuli vetää joukkonsa takaisin ja luovuttaa alueitaan Neuvostoliitolle.