Vapaussota käytiin 27.1.–15.5.1918 Suomen laillisen hallituksen joukkojen ja sitä vastaan kapinaan nousseen sosialistien perustaman Suomen kansanvaltuuskunnan välillä alle kaksi kuukautta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Pitkään jatkuneet poliittiset jännitteet purkautuivat aseelliseksi konfliktiksi senaatin valkoisen armeijan ja kansanvaltuuskunnan punakaartin välille. Laillisen hallituksen valkoinen armeija lähti vapaussotaan riisumaan maassa olevaa venäläistä sotaväkeä aseista, puolustamaan juuri saavutettua itsenäisyyttä sekä estämään vasemmistovoimien kapinaa ja palauttamaan maahan järjestyksen. Punakaartit lähtivät tekemään sosialistista vallankumousta ja laskivat saavansa tässä sotilaallista ja poliittista tukea maassa olevalta venäläiseltä sotaväeltä.
Tammikuussa 1918 valkoisten hallinnassa olevilla alueilla järjestettiin vuoden 1878 asevelvollisuuslain mukaiset kutsunnat. Helmikuun 1. päivänä Satakunnan alueella muodostettiin nelikomppaniainen Porin pataljoona. Myöhemmin samassa kuussa Satakunnan joukoista alettiin majuri Walter Berghin johdolla muodostaa rykmenttiä. Rykmentti koostui aluksi kahdesta kolmen komppanian vahvuisesta pataljoonasta, mutta maaliskuussa siihen liitettiin vielä Turun pataljoona. 1.4. rykmentin nimeksi tuli virallisesti Porin rykmentti.
Porin rykmentti osallistui Satakunnassa taisteluihin muun muassa Laviassa, Noormarkussa ja Harjakankaalla. Huhtikuussa rykmentti saapui Poriin. Punaiset olivat vetäytyneet rautatien suunnassa kohti Kokemäkeä ja siitä kohti Huittista. Porissa 16.4. itsenäisen Suomen ensimmäinen voitonparaati, jonka yhteydessä Porin rykmentti sai kaupungin naisten valmistaman ja lahjoittaman lipun.